Tarkastaja kuvaa vaaran paikkoja myös lomamatkoillaan

Rakennusalan pienyrittäjät tarvitsevat ”täsmätukea” haittojen ja vaarojen tunnistamiseen

Jorma Ukkola, 59, on työskennellyt syksystä 2000 lähtien työsuojelutarkastajana Pohjois-Suomen aluehallintokeskuksen (AVI) työsuojelun vastuualueella Rovaniemellä. Ukkolan perustyötä ovat nykyään rakennusalan työsuojelutarkastukset, mutta lähes 20 vuotta kestäneellä tarkastajan urallaan hän tehnyt tarkastuksia – teollisuutta lukuun ottamatta – kaikkien muidenkin toimialojen työpaikoilla. Koulutukseltaan Ukkola on terveysteknikko, LVI-teknikko sekä tietoliikennetekniikan AMK-insinööri.

Ennen työsuojeluhallintoon siirtymistään Ukkola työskenteli LVI-alalla sekä urakoitsijana että suunnittelijana. Rakennusalaan hän perehtyi tehdessään VTT:llä kiinteistöjen ilmanvaihtolaitteiden toimintakuntoselvityksiä ja Työterveyslaitoksella selvittäessään kiinteistöjen sisäilmaongelmia.

Yksi Ukkolan erityisosaamisalue ovatkin sisäilmaan liittyvät ongelmat. Tarkastajan työn ohessa hän on osallistunut sisäilman käsittelymallien ja tarkastustyötä tukevien ATK-pohjaisten tietojärjestelmien kehittämiseen. Aihe on Ukkolalle sen verran tärkeä, että hän osallistuu koulutustilaisuuksiin ja seuraa alaan liittyviä kirjoituksia ja tutkimuksia myös vapaa-ajallaan.

Työnsä vastapainoksi Ukkola harrastaa talvisin hiihtoa, kesäisin uistelukalastusta – ja pyöräilee työmatkat. Ulkomaanmatkoillakin Ukkolan tekee havaintoja työturvallisuusuutta koskevista yksityiskohdista.

– On tullut otettua monia kuvia paikallisten työntekijöiden työkuntoa ja henkeä uhkaavista vaaran pakoista, Ukkola sanoo.

Rakennuksille mennään ilmoittamatta

Jorma Ukkola pyrkii jakamaan työpäivänsä siten, että tarkastuksia olisi sekä aamupäivällä että iltapäivällä – siis kaksikin päivässä. Suunnittelupäivinä hän valitsee kohteet ja tekee niistä kalenterimerkinnät. Useimmiten kohteet ovat uudisrakennuksia, ja yleensä ne löytyvät rakennustyön ennakkoilmoituksista.

– Pyrin seuraamaan myös lehtiä, joista löydämme valvonta- ja rakennuskohteita, joista meille ei ole tullut ennakkoilmoituksia. Lehdistä löydämme myös valvonta-alueellamme sattuneita työtapaturmia, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet työnantajalta ilmoittamatta työsuojeluhallintoon.

Pohjois-Suomen AVI:n työsuojelun vastuualueella on sovittu, ettei rakennusalan tarkastuksista ilmoiteta kohteille etukäteen. Niissä ei siis tiedetä odottaa tarkastajaa. Tähän on kuitenkin Pohjois-Suomen rakennustyömailla totuttu, sillä työtapaturma-alttiilla rakennusalalla tarkastuksia tehdään paljon.

– Kun menen paikalle, pyrin ensin tavoittamaan työmaan vastuuhenkilön, jonka kanssa käymme läpi työmaan turvallisuusasiakirjat. Sitten teen työmaakierroksen, johon tulee mukaan myös työsuojeluvaltuutettu. Kirjaan muistilistalle havainnot mahdollisista puutteista.

 

– Tarkastuksen lopuksi käydään keskustelu, jossa työmaan vastuuhenkilöllä ja työsuojeluvaltuutetulla on mahdollisuus esittää eriävät mielipiteet tekemistäni havainnoista ja havaintojen perusteella annetuista velvoitteista. Pääsääntöisesti eriäviä mielipiteitä ei tule, Ukkola kertoo.

Ukkola sanoo pyrkivänsä luomaan työsuojelutarkastuksilla keskustelevan ilmapiirin, jolloin työnantaja ymmärtää työsuojelun hyödyt. Yhteen tarkastukseen rakennusalalla kuluu 1–2 tuntia.

– Rakennuspuolen tarkastaja, jolla ei ole mitään muita ulkopuolisia tehtäviä, tekee Pohjois-Suomen AVI:n vastuualueella keskimäärin 150 tarkastusta vuodessa, Ukkola sanoo.

Tarkastusta tai tarkastuksia seuraavana päivänä Ukkola kirjoittaa tarkastuskertomuksen tietokantaohjelmaan VERA-ohjelmalla. Yhden tarkastusraportin kirjoittaminen vie 1,5 tunnista puoleen päivään riippuen siitä, oliko tarkastuksella lisäselvittelyä vaativia erityiskysymyksiä.

– Kun raportti on valmis, tulostan sen ja sitten pistän postiin. Tarkastuskertomusten postitus on minulle itselleni tärkeä vaihe, voin tavallaan nollata ajatukseni kohteen osalta.

Ukkolan mukaan tarkastuskertomusta kirjoittaessa on oltava huolellinen, sillä työnantajalle mahdollisesti annetun velvoitteen on oltava helposti ymmärrettävässä kirjoitusasussa.

– Tarkastuskertomus tai ote siitä voi tulla seuraavan kerran vastaan oikeudessa tai julkisessa sanassa. Sitä ei voi koskaan tietää etukäteen mutta se kannattaa ottaa kirjoittaessa aina huomioon.

Rakennuksilla tehtäviä tarkastuksia Ukkola pitää tärkeinä, sillä alalla sattuu edelleen paljon paitsi vakavia – myös kuolemaan johtavia – tapaturmia.

– Yksi yleinen ongelma on rakentamisaikataulujen kiireellisyys, jolloin työpaikoilla ei kunnolla ehditä pysähtyä miettimään työn riskejä ja vaaroja.

Ei syyllisten etsintää vaan ongelmien poistoa

Ovatko sisäilmaan liittyvät ongelmat kasvussa?

– Kysymykseen on lähes mahdoton vastata, koska ei ole olemassa tilastoa siitä, minkä verran rakennuskannasta on kunnossa ja minkä verran sellaista, jossa on ongelmia, Ukkola sanoo.

Edistystä kuitenkin on, että hyväksi havaittuja toimintamalleja on otettu käyttöön ja korjaavia toimia on tehty työpaikoilla ilman viranomaisten ohjeistustakin.

– Suurimmassa osassa kiinteistöistä sisäilmaongelmat saadaan kuntoon korjausteknisillä toimilla. Valvonnassa on kuitenkin tullut esille, että – syystä tai toisesta – osassa korjatusta kiinteistöistä jotkut työntekijät oireilevat edelleen.

Sisäilmaan liittyviä tarkastuksia Ukkola sanoo tekevänsä niihin kohteisiin, joissa on ollut ongelmia jo pidempään. Tarkastus sovitaan etukäteen kohteen työsuojeluhenkilöstön kanssa, jolloin työpaikka saa myös käsiteltävien asioiden listan.

Tarkastuksella saamiensa tietojen perusteella Ukkola tekee päätöksen, annetaanko sisäilman laatuun liittyvistä seikoista toimintaohje ilman määräaikaa vai kehotus, jolloin työnantajan on määräaikaan mennessä tehtävä selvitys, onko kiinteistön rakenteissa sisäilman laatuun vaikuttava ongelma.

– Niissä kohteissa, joissa itse olen käynyt, annetaan useimmissa tapauksissa kehotus määräajalla.

Työnantajan tulee antaa selvityksessään tieto siitä, mitä kiinteistön sisäilman laatua heikentäville rakenteellisille ongelmille tehdään ja millä aikataululla. Työnantajan on myös toimitettava työterveyshuollon tekemä terveysriskiarviointi, joka koskee työterveyshuollon tai työntekijöiden työskentelyä tiloissa. 

Ukkolan mukaan työnantajat yleensä toimittavat selvitykset annetussa ajassa.

– Selvitysten perusteella teen tarkastuskertomuksen, jossa otan kantaa, onko työnantajan selvitys riittävä. Ennen tarkastuskertomuksen lähettämistä minun on vielä kuultava sekä työnantajan että työntekijöiden edustajaa. Tarkastuskertomukseen tulee useimmiten maininta, että korjausten jälkeen on vielä seurantatarkastus, jossa arvioidaan toimien riittävyyttä.

Palkitsevinta sisäilmaongelmiin liittyvissä tarkastuksissa on Ukkolan mukaan se, että keskustelu yleensä siirtyy syyllisten etsimisen sijasta kiinteistön rakenteissa olevien ongelmien poistamiseen.

– Työpaikat ovat tavallaan pakotettuja miettimään, mitä rakenteissa oleville sisäilman laatua heikentäville tekijöille on tehtävä ennen kuin ongelmat aiheuttavat sairastumisia.

Vähintään toimintaohjeen verran puutteita

Jorma Ukkola sanoo, että vain harva työpaikka rakennusalalla selviää tarkastuksesta huomautuksitta.

– Useimmissa kohteissa löytyy puutteita vähintäänkin muutaman toimintaohjeen verran. Kuitenkin suhtautuminen antamaani ohjeistukseen on – voisiko sanoa – lähes myönteistä.

Rakennusalan suurimmat puutteet ovat Ukkolan kokemuksen perusteella putoamissuojauksissa, henkilökohtaisten suojainten käytössä ja kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden hyödyntämisessä. Myös riski kaatua tai kompastua työmaalle kiireessä jääneisiin rakennustarvikkeisiin on suuri, ja puutteita on myös pölyntorjunnassa.

Jorma Ukkola sanoo, että rakennusalan suurilla yrityksillä työturvallisuusasiat ovat ainakin paperilla ”kohtuullisen hyvällä tasolla”. Eri asia sitten on, jalkautuvatko asiat paperilta yhtä hyvin myös rakennustyömaalle. Sitä on Ukkolan mukaan vaikea tarkastuksilla todeta.

Pienempien työnantajien puutteet sen sijaan selviävät tarkastuksissa.

– Joillain työmailla näyttää siltä, että työntekijöiden voisi luulla olevan talkootöissä. Käytössä ei ole asianmukaisia kulkureittejä, ei putoamissuojauksia – puhumattakaan siitä, että henkilösuojaimet olisivat käytössä.

– Olen havainnut, että usein haitat ja vaarat ovat tunnistamatta, eikä yrityksen vastuullisilla välttämättä ole käsitystä siitä, mitä heiltä työnantajina odotetaan. Toivoisin, että yrittäjien järjestö tarjoaisi ”täsmätukea” haittojen ja vaarojen tunnistamiseen ja havainnointiin.

– Sisäilmaan liittyvissä asioissa tulee kiihtyvällä vauhdilla uusia korjaus- ja mittausmenetelmiä, joista ”oikean” tiedon seulominen on haasteellista, Ukkola sanoo.

Rakennusalan työsuojelutarkastajan tehtäviin kuuluu myös toiminta päivystäjänä valtakunnallisessa rakennusalan päivystysringissä.

– Tässä tehtävässä joutuu antamaan ja saa antaa ohjeistusta rakennusalan työantajapuolelle, työntekijäpuolelle sekä muille rakennusalan toimijoille. Muutenkin annan mielelläni neuvontaa ja ohjeistusta, Jorma Ukkola sanoo.

Julkaistu: 12.03.2018

Työkalu työsuojelun avuksi

Pyydä henkilökohtainen esittely - ei velvoita mihinkään!

Lisenssityyppi 1–9 henkilöä 10–29 henkilöä 30–49 henkilöä 50–99 henkilöä
Perus 99 € / vuosi (1–9 henkilöä) 199 € / vuosi (10–29 henkilöä) 299 € / vuosi (30–49 henkilöä) 599 € / vuosi (50–99 henkilöä)

Pyydä esittely

Hinnat ovat arvonlisäverottomia ja niihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero 24%.

Yli sadan hengen lisenssikokonaisuudet sopimuksen mukaan.

Pro Työturva -peruslisenssin ominaisuudet:

  • käyttäjätunnusten ja -oikeuksien hallinta
  • kemikaaliluettelo ja palavat aineet
  • riskien arviointi
  • työterveyshuollon kilpailuttaminen ja järjestäminen
  • työsuojelun toimintaohjelma
  • pelastussuunnitelma
  • koulutusrekisteri

Laaja versio sisältää lisäksi:

  • työhön perehdytys
  • työnopastus
  • työsopimus
  • turvallisuushavainto ja läheltä piti -tilanteet: kaksi eri versiota (lyhyt ja nopea älypuhelimiin ja pitkä tarkempaan kuvaamiseen tietokoneella)

Tutustu muihin pilvipalveluihimme täällä!

Palvelua toteuttamassa